KrP II:n tuhkimotarina hakee vertaistaan

Olen lentokoneessa. Ikkunat ovat kiinni. Koneessa on pimeää. Cabin crew:sta ei ole havaintoa. Olen matkalla Hong Kongin kautta Filippiineille. Olemme juoneet juuri aterian jälkeiset kahvit. Kuppeja ei ole vielä kerätty pois. Otan hörpyn vettä, mutta en uskalla juoda paljoa, ettei tarvitse taas lähteä vessaan. Olo on väsynyt, mutta rauhallinen. Olen viimein saanut itseni rauhoitettua. Mieleni on tasaantunut. Oli otettava etäisyyttä siitä kaikesta, juhlahumusta, onnentoivotuksista, ihmettelyistä, arvostelusta, jatkuvista pysäytyksistä kadulla. Viime kuukaudet ovat olleet hirvittävää härdelliä. Vaikka kuinka pitää itseään vahvana ja tervejärkisenä, ei pää meinaa pysyä kyydissä, kun kiitoradalle ei näy loppua. Sen vuoksi olen ollut hiljaa, useista uteluista huolimatta. Sen vuoksi en ole kirjoittanut otteluraporttia viimeisistä peleistä. Kyllä, juuri siitä ratkaisevasta turnausviikonlopusta, jota niin hehkutin etukäteen.

 

Pyydän anteeksi. Vilpittömästi. Tiedän pettäneeni viisi lukijaani. Samalla toivon ymmärrystä. Ei ole helppoa olla sankari. Sanon sen, vaikka tiedän herättäväni pahennusta. Kukapa ei haluaisi olla sankari? Niimpä. Kyllä minäkin haluan. En vain arvannut etukäteen, millaiseen pyörrytykseen sitä joutuu. Mutta tässä olen ja kirjoitan. Olo on tyhjä. Olo on rauhallinen. Olo on onnellinen.

 

KrP II ei ole vain joukkue. KrP II on joukkue, joka teki urotyön, johon Suomen salibandyhistoriassa harva joukkue pystyy. Ennen viimeistä turnausta saimme tietää, että vääryydet on korjattu. Tuo katala kelju, nimeltään epärehellisyys, yritti viedä meiltä pisteet virheellisellä ottelupöytäkirjamerkinnällä. Hävisimme pelin, mutta hävisimme sen vain siksi, että emme halua osallistua epärehelliseen peliin lainkaan. Vastustajalle oli siis ”vahingossa” merkitty väärä mies ottelupötäkirjaan. Mies, joka ei ole pelannut koko kautena. En tiedä, mitä etua he tällä yrittivät saavuttaa. Tämä ottelu tuomittiin jälkeenpäin meidän hyväksemme 5-0. Siksi kaikki oli mahdollista. Siksi päivä oli vasta aamun saraste, vaikka kausi oli loppuhuipennusta vailla.

 

Viimeiseen viikonloppuun lähdettäessä KrP:llä oli kolme mahdollisuutta, tippua suoraan, joutua karsintoihin tai mikäli pelit menisivät juuri oikein, säilyä suoraan. Tilanteen vakavuuden ymmärrettyämme, kävimme lämmittelylenkillä juuri ennen Ikaalisissa alkanutta peliämme. Ei, kun hetkinen. Meitä oli lenkillä vain kolme, mutta silti. Lenkki kesti noin 8 minuuttia, josta osan tosin kävelimme. Itse käytin 92 euroa palkattomaan vapaaseen, jotta sain töistä vapaata turnauspäivälle. Ei, en väitä, että olisin sen vuoksi sankari. Enemmänkin kyse saattaa olla siitä, että minulla on hitusen harhainen kuva tärkeydestäni joukkueelle.

 

Olen sankari, koska kuulun joukkueeseen nimeltä Nokian kristityt Palloilijat II. Olen sankari, koska sanon niin. Sinäkin olisit, jos sanoisin sinua sankariksi, mutta katsotaan sitä vielä. Osa varmaan odottaa, koska aion kertoa jotakin itse peleistä. Nyt on sen aika. Ensimmäinen peli oli äärimmilleen pingoitettu jännitysnäytelmä aivan, kuten elokuva Dunkirk, jonka juuri katsoin. En ole ennen nähnyt tv:tä tuolin selkänojassa, paitsi kerran.

 

Aamupelissä vastaan asteli Ikaalisten Urheilijat, jotka kävimme viime kauden viimeisessä pelissä voittamassa hiljentäen samaisen hallin monipäisen katsomon. Silloin lapset huutelivat, että teimme vain rumia maaleja. Hienoja maaleja tuskin teimme nytkään, mutta olimme jälleen valmiita hiljentämään katsomon. Tuomarikaksikkona pelissä oli legendaarinen tuomaripari Mika Niinimäki ja Henri Matinlauri. No en minä mitään tuomareita nimiltä tiedä, mutta varmaan ovat legendaarisia kavereita. Pelissä oli kaksi tähteä, puolustaja Juho ”ahteria eteen” Lehtonen (2+0) ja maalivahti ”joukkueen ainoa venyttelijä” Ville Niemi. Raskaan sarjan pelimies Juho esittää vakuuttavia otteita pelistä toiseen. Pahat kielet puhuvat, että jäähypenkiltä otteita on vaikea esittää, mutta antaa puhujien puhua. Juho tekee. Pääasia, että jotain tapahtuu. Kymmenennellä minuutilla alkoi tapahtua. Juho painoi KrP:n 1-0 johtoon Edwin Paston (0+1) syötöstä. Tiukasti puolustanut KrP pysyi 1-0 johdossa megalomaanisesti torjuneen Niemen johdolla kolmannen erän puoliväliin saakka, kunnes Juho ”kulmavääntö” Lehtonen iski toistamiseen loistavalla kudilla KrP:n 2-0 johtoon Juho Väinölän (0+1) syötöstä. IkU kavensi vielä kaksi minuuttia ennen loppua. Viimeiset minuutit olivat hurjaa puolustustaistelua. Laukaus. Villen hanska heilahtaa. Laukaus. Kapteeni Jaakko valli ottaa fantastisella reidellään pallon vastaan. Laukaus.  Pusan Olli jännittää vatsalihakset pallon tielle. Vihellys. Tuhkimotarina on valmis alkamaan.

 

Juuri ennen toista peliä meille selvisi, että myös suora säilyminen on mahdollista, kun jo tippumisen varmistanut Pirkat väänsi voittoja meille ratkaisevista vastustajista jollain ihmeen keinoilla. Toisesta pelistä oli tuleva spektaakkeli. Kaksi joukkuetta, jolla oli suoran säilymisen mahdollisuus. Replay oli hitusen ymmällään, miten tämä voi olla mahdollista, kun KrP II piti olla ulkona jo ennen viimeistä turnausta, mutta me vain hymyilimme tyytyväisinä. Yllättävät paineet näkyivät RePlayn pelaajien harteilla, ranteissa, jaloissa sekä aivoissa. Lähtökohtaisesti taitavampi RePlay oli alusta asti vaikeuksissa kristittyjen palloilijoiden määrätietoisen armeijan edessä. ”Lempäälän Lätti” Markus Lätti (2+0) laittoi luun kurkkuun kahdeksannella minuutilla. 2-0 yhdeksännellä minuutilla. En saa selvää kuka teki, mutta joku numero 22 (2+1). Jaa no voisi ottaa selvää, kun noin kovat tehot. Tuomas Töyrylä!! Ai että, siinä on kova pelimies. Hyvä Tuomas. Kolmannellatoista minuutilla Lätti toistamiseen.

 

Ensimmäinen erä sai RePlayn tärisemään, mutta joukkue kokosi rivinsä ja nousi tasoihin. Näinkö tuhkimotarina kokisi karvaan päätöksen? No ei. Joukkueemme pelastajiksi viime kaudella saapuneet Tuomas Töyrylä ja Juho Väinölä (1+1) varmistivat maaleillaan KrP II:n uskomattoman voiton kauden tärkeimmässä paikassa. Pelin jälkeen jäimme vielä jännittämään muiden pelien tuloksia. Sitten valmentaja Jouni ”yli” Yli-Korpela laittoi viestin: ”Se on pojat kuulkaas sillä lailla, että säilyimme suoraan”. Tieto otettiin toki ristiriitaisesti vastaan. Tavoitehan oli karsinnat jommassakummassa päässä sarjataulukkoa pelimäärän maksimoimiseksi. Päätimme kuitenkin juhlia.

 

Ymmärtänette nyt hiljaiseloni. Voiko ihmisen elämä jännittävämmäksi enää mennä? No joo Batmanilla oli kyllä tosi jännät paikat, kun se oli siellä rotkossa ja sitten, kun destiny of Gotham City Bane oli siellä stadionilla, mutta silti oli tosi jännä tämä meidän kauden huipennus.

 

Lopulta mielenkiintoisen käsikirjoituksen, jollaista edes Agatha Christie ei voisi keksiä, jälkeen karsijan paikalle joutui Soittorasia II ja samoihin pisteisiin jäänyt RePlay tippui suoraan meidän ollessa pisteen edellä näitä heikosti pelanneita joukkueita. Soittorasia II näemmä räpelsi itsensä tippumiskarsinnoista alas 5-divisioonaan. Terveisiä vaan sinne 😊 Lähdemme joukkueen kanssa Himokselle juhlimaan 4-divisioonapaikkaa! Kippis!

 

1 Jounin vyölaukku                  Tavoite ei täyttynyt

2 Jounin vyölaukkua                Kioskia ei tällä kertaa Ikaalisten hallilla ollut

3 Jounin vyölaukkua                Vastustajien yllättävän heikko taso

 

1 Jounin tuuletus                     Juho Lehtonen sekä kaksikko Tuomas Töyrylä & Juho Väinölä

2 Jounin tuuletusta                  Ville Niemi

3 Jounin tuuletusta                  Markus Lätti – pistepörssin ylivoimainen voittaja. Moni miettii varmasti, millä järjellä. No ei ainakaan järjellä. Komea suoritus tältä öö noin 40-vuotiaalta  (?) huulenheittäjältä!

 

Joukkueen pistepörssi

 

  1. #33 Markus Lätti 14+15 = 29
  2. #22 Tuomas Töyrylä 14+7 = 21
  3. #17 Perttu Mäkelä 11+10 = 21
  4. #11 Pekka Antinmaa 9+4 = 13
  5. #14 Olli Pusa 3+5 = 8
  6. #25 Lauri Hietala 3+4 = 7
  7. #29 Mikko Kinnunen 2+5 = 7
  8. #20 Juho Lehtonen 4+2 = 6
  9. #39 #89 Pasto Edwin 3+3 = 6
  10. #32 Juho Väinölä 2+4 = 6
  11. #15 Jani Vilenius 1+5 = 6
  12. # Jarkko Järvinen 2+3 = 5
  13. #12 #39 Jaakko Valli 2+2 = 4
  14. #91 Roni Luojus 2+2 = 4
  15. #18 Ossi Mäkinen 2+1 = 3
  16. #38 Tatu Heinola 1+2 = 3
  17. #67 Korpela Arttu 2+0 = 2
  18. #77 Kekoni Taneli 2+0 = 2
  19. #10 Kuntoutuva pelaajavalmentaja Jouni Yli-Korpela

Nokian KrP mukaan kausikortti kampanjaan

Näätien kausikorttikampanja 2018-2019

Nokian KrP järjestää kausikorttikampanjan kaudelle 2018-2019.  Kausikortin hinnaksi on määritetty ainoastaan 49 euroa, mikäli ennakkotilauksia tehdään toukokuun 15. päivään mennessä vähintään 400 kappaletta.  Yrityksille kausikortin hinta on 100 euroa ja se sisältää myös yrityksen näkymisen otteluissa ledscreenillä ja/tai KrP:n nettisivuilla.

Tilauksen tekijä sitoutuu kausikortin ostoon.  Jos 400 tilaajaa saadaan täyteen toukokuun puoleen väliin mennessä, kampanja toteutuu ja kortin saa lunastaa 49 euron hintaan.  Mikäli tavoite ei toteudu, tilaus raukeaa automaattisesti.  KrP pidättää itselleen oikeuden jatkaa myyntiaikaa tai toteuttaa kampanja, vaikka tavoitemäärä ei täyttyisikään.

Kausikortti ei ole henkilökohtainen, vaan voi olla myös useamman eri henkilön käytössä.  Kausikortilla pääsee katsomaan ilman pääsymaksua myös KrP Akatemian ASM- ja II-divisioonan kotipelit.

Kortti käy kaikissa Nokian KrP:n runkosarjaotteluissa kaudella 2018-2019.  Mahdollisissa (ja todennäköisissä) pudotuspeleissä kausikorttilaiset saavat -15% alennuksen pääsylipuista.

Hanki ensikauden kausikortti jo nyt todella edulliseen kampanjahintaan ja haasta kampanjaan mukaan ystävät ja kylänmiehet, tutut ja työkaverit tekemään samoin.

Nokian Kristityt Palloilijat II sai taivaanlahjan

Uskolliset lukijani muistavat edellisen raporttini, jossa kerroin isoisäni kaverin ankarista jatkosodan kokemuksista. Luoti läpäisi miehen peräsuolen. Eero eksyi ja näki nälkää. Hän joutui ankariin pommituksiin ja lopulta Neuvostoliiton vankileirille, jossa imeskeli lehmän lapaluuta selvitäkseen hengissä. Eero oli jo luovuttaa. Raportin lopuksi kerroin seuraavan tositarinan: ”Sitten hänen katseensa osui lattialla lojuneeseen paperinpalaan, jossa oli Raamatun sanat: ”Olkaa toivossa iloiset, ahdistuksessa kärsivälliset ja rukouksessa kestävät”.” Hyvät lukijat… Tarina jatkuu juurikin tästä kohtaa.

 

Joukkueemme epävirallinen tavoite ennen kautta oli jälleen karsinnat jommassakummassa päässä sarjataulukkoa.  Näin saa mahdollisimman paljon pelejä, rahoilleen vastinetta ja pääsee playoff-tunnelmaan. Playoff-unelma elää! Se elää, vaikka (pelaamalla saavutettu) kauden saldo on kolme voittoa ja yksi tasapeli 16 pelistä! Onhan siinäkin jo pisteitä vaikka kuinka, mutta tuskin se olisi riittänyt, kun jäljellä on kaksi viimeistä peliä Ikaalisissa lauantaina 24.3. klo 10 ja 12 (menovinkki). Olemme vaeltaneet murheiden laaksossa. Laskeuduimme rotkoon jo hyvin varhaisessa vaiheessa kautta. Siihen oli syynä… tuota… olen kuullut kymmeniä syitä näiden kiirastulessa vietetyn 172 päivän aikana, mutta totuuden löysin eräänä pilvisenä maanantaina, kun katsoin peiliin. Peili sanoi: ”Olet p****.” Tiistaina päätin, että kaikki muuttuu. Söin aamiaiseksi kaurapuuroa ja join vitamiiniporetablettivesijuoman. Kävin kuntosalilla ja pidin ihmesuhteita yllä. Tunsin olevani täynnä energiaa. Tuli seuraava turnaus ja hävisimme.

 

Vaellus jatkui. Jonain päivänä joku löysi kivisestä laaksosta omenan, mutta mikään tai kukaan ei meitä ylös nostanut. Ilonaiheet ovat olleet vähissä. No Lätiltä turposi kyllä silmä ihan hauskasti kerran treeneissä. Valmentaja puolestaan kuljetettiin isoista ovista paareilla Acutaan ja sekin hieman huvitti.  Onhan näitä hymyjäkin saatu, mutta onnellisuus on pysyvä iloisten asiain tila. Kivi, sade, tumma pilvi, sotku, kaaos, tolppa, rikkinäinen kenkä, tappio.. Kunnes…

 

Kerrankin olemme nimemme veroinen joukkue. Taivaasta putosi lahja. Saamme KAKSI LISÄPISTETTÄ jo hävitystä ottelusta. IHME! 18.11.2017 hävisimme niukasti D-Koneelle, mutta aistimmekin jonkin olevan vialla. Herrasmiehinä annoimme asian olla. Edellisessä turnauksessa meille kuitenkin selvisi, että tuo ottelu käännetään meidän 5-0 voitoksi liiton kabineteissa tehdyllä päätöksellä. Vastustajan ottelupöytäkirjaan oli merkitty sellainen pelaaja, joka ei ole maksanut lisenssiä, eikä tosin pelannutkaan koko kaudella. Täysin ansaittu voitto! Todella, korostan todella törkeää ja epäurheilijamaista raapustaa pöytäkirjoja noin huolimattomasti. Voitto kuuluu meille. Ei epäilystäkään. Huhujen mukaan pelaajavalmentajamme soitteli liittoon tämän kuultuaan, että ”kai ne viisi maalia jollekin pitää merkata”.

 

Ehdin jo miettiä, että näinkö se elämä valuu alamäkeen heti, kun on 30-vuotta täyttänyt. Päivää, olen Lauri Hietala, 5-divisioonan mies. Hiukseni harventuvat ja verenpaineeni heittelee. Käyn lähiössä linja-autolla töissä ja vapaa-ajalla täytän sanaristikoita tylsäteräisellä lyijykynällä, jotta voin kumittaa mahdolliset virheet. Ei, ei vielä! Meille on tarjottu ihmepelastautumista! Ei vaivuta vielä keski-iän keskiluokan harmaalle alatasolle. Ei ainakaan yhdessä asiassa! On nimittäin aivan eri sanoa vastakkaisen sukupuolen edustajalle pelaavansa 4-divisioonassa kuin 5-divisioonassa. Taistelkaamme tason pitämisen puolesta! Tarttukaamme köyteen, joka meille on suohon heitetty. Vedä! Nosta minut! Haluan elää, pelata, voittaa ja tehdä vaikutuksen! Ottakaamme toisiamme käsistä kiinni. Tehdään ketju. Pidetään itsemme 4-divisioonassa.

 

Lähdemme siis viimeiseen turnauspäivään yhden pisteen päässä sijasta 8, tavoitepaikastamme. Tälläkään paikalla ei automaattisesti pysy 4-divarissa, vaan pääsee pelaamaan ratkaisevan karsintapelin säilymisestä. Kymmenessä pisteessä jolkottelee joukkue nimeltään RePlay, jonka kohtaamme Ikaalisissa tulevana lauantaina. Näin murheellinen kausi ja näin mahtava loppu! Voiko parempaa tilaisuutta olla!? Tämän takia pelaan. Tämän takia vaellan laaksoissa. Rämmin suossa. Elän, olen, hengitän. Voitan! (Viimeistään kabinetin kautta)

 

Toivon joukkueystäväni muistavan, että kahdessa edellisessä turnauksessa käyrämme on osoittanut hienokseltaan ylöspäin. Näistä en ole raportoinut, sillä edellinen raporttini, sotahistoriaa ja selviytymisviettiä yhdistelevä dramaturginen toimintadraama, sai jatkoa vasta nyt, kun rukouksiimme vastattiin. Ehdin pitämään luovan tauon. Raportin voi lukea tältä samalta sivustolta. Helmikuussa Ideaparkista jäi saldoksi voitto SN Symmetrikistä 8-4 ja tappio 3-9 Soittorasia II:lle. Maaliskuun alussa Kaukajärveltä tuli voitto Pirkoista 9-3 ja tappio D-Koneelle 7-2 (elleivät yrittäneet taas jotain vilunkia). Muistamisen arvoista edellisturnauksista (eli mitä muistan) (saatan muistaa myös väärin): Ilmari nappasi maalilla kauden ensimmäisen täyspottinsa, toinen maalivahti Ville jatkoi loistavia otteita, Juho Lehtonen pelasi erinomaisesti ja loistavalla asenteella, Juho jr. oli armeijassa, Lauri Hietala teki kaksi maalia kahdesta Janin syötöstä, Perttu Mäkelä teki yksi viiva viisi hattutemppua, Olli Pusalla oli mukana keksilaatikko, Ossi Mäkinen kävi jonkun pelin pelaamassa ja Jarkko Järvinen osti R-kioskilta kaksi suklaapatukkaa (ainakin toinen oli Twix), jonka vuoksi pelkäsi laittavansa pian alkavassa pelissä tyhjistä ohi ja niin hän myös teki.

 

Mattimyöhäisten kannattaa ottaa minuun suoraan yhteyttä, mikäli halajavat kohti Ikaalisia lähteviin yhteiskyyteihin peliä katsomaan. Linja-autoja kulkee toki jo perjantaina pelipaikkakunnalle ja yöpyä voi vaikka Ikaalisten kylpylässä. Luvassa on hieno päivä tai niin kuin valmentajallamme Jouni Yli-Korpelalla on tapana sanoa (juuri se isojen ovien mies), ”juhlapäivä”. Paikan päällä katsojat näkevät taistelevan KrP II:n. Väännöstä RePlayn kanssa tulee spektaakkeli. Voitammeko? Murskaammeko? Vai luotammeko kabinettipelin ihmeisiin? Tule ja koe.

 

  • Late

 

Edellisten peliviikonloppujen tähdet ja lampaat

 

  • 1 Jounin tuuletus                       Juho Lehtonen – asennetta ja itseluottamusta alkaa löytyä. Palloa pussiin poika!
  • 2 Jounin tuuletusta                  Markus Lätti & Perttu Mäkelä – Markus on koko lohkon pistepörssin kuudes! En ole hehkuttanut tarpeeksi! Ehkä ensi kerralla.. Perttu Mäkelä on vihdoin toipunut ketjukaverinsa Pekka Antinmaan valitettavasta loukkaantumisesta. Kasvattava kokemus tälle joukkueemme kultaisen 87-sukupolven arvokkaalle edustajalle.
  • 3 Jounin tuuletusta                  IHME

 

 

  • 1 Jounin vyölaukku                  Saimmeko lahjaksi vain kaksi pistettä
  • 2 Jounin vyölaukkua                Joukkuepuolustaminen, hyökkääminen, maalien teko, juoksu, syöttely, laukausten blokkaaminen, kunto ja peliäly ajoittaisia heikkouksia
  • 3 Jounin vyölaukkua                En ole aikoihin nähnyt Jounin vyölaukkua

 

Joukkueen pistepörssi

 

  1. #33 Markus Lätti 12+15 = 27
  2. #17 Perttu Mäkelä 11+8 = 19
  3. #22 Tuomas Töyrylä 12+6 = 18
  4. #11 Pekka Antinmaa 9+4 = 13
  5. #14 Olli Pusa 3+5 = 8
  6. #25 Lauri Hietala 3+4 = 7
  7. #29 Mikko Kinnunen 2+5 = 7
  8. #15 Jani Vilenius 1+5 = 6
  9. # Jarkko Järvinen 2+3 = 5
  10. #20 Juho Lehtonen 2+2 = 4
  11. #12 #39 Jaakko Valli 2+2 = 4
  12. #91 Roni Luojus 2+2 = 4
  13. #39 #89 Pasto Edwin 3+1 = 4
  14. #18 Ossi Mäkinen 2+1 = 3
  15. #38 Tatu Heinola 1+2 = 3
  16. #32 Juho Väinölä 1+2 = 3
  17. #67 Korpela Arttu 2+0 = 2
  18. #77 Kekoni Taneli 2+0 = 2

 

KrP:lle kotietu pudotuspeleihin?

Salibandyliigan runkosarja on edennyt loppusuoralle. Pääosalla joukkueista on jäljellä enää neljä ottelua ja niissä haetaan asetelmia ja ottelupareja tuleviin pudotuspeleihin. Nokian KrP on sarjassa tällä hetkellä toisena ja on käytännössä varmistanut historiansa parhaan runkosarjasijoituksen ja kotiedun playoff-peleihin. Joukkue on voittanut seitsemän ottelua peräkkäin ja hävinnyt viimeksi joulukuun alussa. Valmennus ja pelaajat haluavat jatkaa hyviä suorituksia samalla, kun kuvioita ja pelitapoja hiotaan lopulliseen uomaansa varsinkin yli- ja alivoimissa. 6 vs 5 alivoimat otteluiden lopuissa ovat olleet KrP:lle erityisen haasteellisia.

KrP kohtaa perjantai-iltana lähellä pelattavassa vierasottelussa sarjakärjessä olevan Classicin. Ottelu pelataan poikkeuksellisesti Lempäälän Ideaparkissa klo 18.30 alkaen. Tapahtumaan on vapaa sisäänpääsy ja sarjan kärkiottelu kiinnostaa varmasti myös KrP:n kannattajia. Paikalla kannattaa olla hyvissä ajoin klo 17, jolloin ovet avataan, sillä Ideaparkkiin on saatu mahdutettua vain n. 500 istumapaikkaa. Syyskaudella KrP pystyi puristamaan Classicista tasapelin varsinaisella peliajalla. Sen jälkeen iso C on vienyt 20 ottelua suoralla voitolla. KrP:llä riittää siis haastetta.

Runkosarjan toiseksi viimeisen kotiottelun KrP pelaa sunnuntaina 25.2 klo 17 Raholassa, kun vastassa on OLS Oulusta. Siinäkin pelissä Näädillä riittää haastetta. OLS voitti kotiottelunsa syksyllä jatkoajan jälkeen numeroin 8-7 huolimatta nokialaisten panostukseen vieraspelimatkassa. OLS on jo menettänyt mahdollisuudet playoff-peleihin ja takana vaanii vielä vaara karsintasarjasta, joten helpolla ei OLS tule Raholassakaan nahkaansa myymään. KrP toivookin koulujen hiihtolomasta huolimatta paikalle runsaslukuista kannattajajoukkoa piiskaamaan kotijoukkuetta revanssivoittoon.

KrP hakee revanssia KooVeesta

Nokian KrP etenee salibandyliigassa junan lailla kohti kevään playoff-pelejä. Keskiviikon vieraspelissä KrP haki revanssin Turusta voittamalla TPS tiukan taiston jälkeen 3-4. Syksyllä TPS oli ottanut pisteet Raholasta 3-5 voitolla. KrP lähti peliin muutetuilla kentällisillä, kun aloituskentällisestä puuttui kolme pelaajaa erinäisten syiden vuoksi. Tämä ei näkynyt joukkueen pelissä ja varsinkin maalivahti Antti Kortetmaa loisti Näätien maalissa ja tuli palkituksi ottelun ykköstähtenä. Voitto vahvisti Näätien sarjasijoitusta toisena ja pelissä otettiin jo asetelmia kevään jatkopeleihin. KrP ja TPS saattavat joutua vastakkain jo playoffien ensimmäisellä kierroksella.

KrP:n revanssipelit jatkuvat heti ensi maanantaina 12.2 klo 18:30 Raholassa, kun Näätien peliä tulee haastamaan paikallisvastustaja Tampereen KooVee. Syyskaudella KrP hävisi jatkoajalla kolme peliä ja KooVee oli yksi näistä KrP:n voittaneista. Pirkanmaan seurojen kisa toisiaan vastaan on ollut perinteisesti kovaa, joten KrP:n pelaajat, valmennus ja koko kannattajajoukko hakee pelistä nyt vain ja ainoastaan voittoa. Helppoa peliä on nokialaisten kuitenkin turhaa odottaa, sillä KooVee taistelee sarjatyvessä suoraa putoamista ja karsintaa vastaan, joten se ei tule antamaan pelissä mitään ilmaiseksi.

Jos on salibandyliigassa edetty nyt kaksi kuukautta harvalla pelitahdilla, niin nyt puristetaan runkosarja loppuun tiiviillä neljän viikon ja kuuden pelin rypistyksellä. KooVee-pelin jälkeen KrP matkaa seuraavaan peliin Kuopioon ja tulevana keskiviikkona. KrP:llä on takana kauden viimeinen kova fysiikkaharjoittelujakso ja tiiviin pelaamisen ohessa pitäisi saada pelaajat herkistelemään kroppansa tärkeisiin peleihin. Samalla pitää vielä hioa viimeiset yksityiskohdat kohdalleen yli- ja alivoimapeleihin, jotta joukkue on valmis parantamaan sijoitusta myös playoff-peleissä viime vuoden ensimmäiseltä kierrokselta.

KrP II hävisi jälleen taistelun, mutta sota jatkuu yhä

Klo 17.30 – Kevät 1944 – Karjalan kannas

 

”Siellä oli jo paljon niitä ryssiä. Menin edessä olevalle suolle, jonka laidassa oli ilmoitus: miinoitettu alue. Tulin suoraan vihollispartion eteen, heitä oli 5-6 miestä. Ehdin ampua yhden, vaan kun ei ollut konetuliasetta, sain sellaisen kuulasateen. Tuntui vain housujen lahkeessa, kun kuulat pyyhkivät kankaan reunoja. Yksi konepistoolin luoti läpäisi takataskussa olleen kukkaroni rautaleuat, jotka veivät voimaa niin paljon, että se läpäisi peräsuolen ja jäi siihen. Tunsin, miten sellainen kuuma poltto tuntui vatsan alapuolella, ajattelin, että nyt siellä on tapahtunut jotain pahempaa, ja kun vihollinen oli tulossa perässä, vedin aseen kohti omaa päätäni. Aijoin jo laukaista, kuitenkin ajattelin, että koetan ensin pääsisinkö kävelemään. Koska tuntui, että pääsisin eteenpäin.”

 

2018 tammikuu – tilannekatsaus

 

Näin kirjoitti isoisäni Arvi Hietalan kaveri Eero jatkosodan kokemuksistaan. Tilanne oli eittämättä kurja ja kuvastaa hyvin tämän hetkistä joukkueemme tilaa. Nokian KrP II:n tilanne on, jos ei nyt aivan yhtä kurja niin vähintäänkin tukalahko. Kausi 2017-2018 on ollut miinoitettu. Syksyn kolmesta parhaasta pistemiehestä kolme parasta pistemiestä on loukkaantuneena. Pekka astui miinaan Kaukajärvellä (virallinen syy: alavartalovamma). Lätti astui miinaan pulkkamäessä, jonka jälkeen sai luodista Raholassa (virallinen syy: ylävartalovamma). Mikon jalka on astunut niin moneen miinaan, ettei mies muista moneenko (virallinen syy: alavartalovamma). Pekan nopeutta ja intoa ei korvaa kukaan. Samalla hyökkäysduon toinen puolisko Perttu jäi orvoksi. Mikon pelisilmää emme ole onnistuneet paikkaamaan. Lätin pelisilmä taas vaurioitui hänen saatuaan kovan tällin poskipäähän, jonka jälkeen nenän niistäminen aiheutti pelisilmän turpoamisen (tämä on tositarina). Lätin pisteet ja vitsit ovat jääneet turnauksista pois. Kaiken kukkuraksi Ossin yövuorot jatkuvat ja Juho jr. on varusmiespalvelussa kouluttautumassa Venäjän uhan varalta. Harmi, sillä meidän sotamme käydään nyt.

 

Klo 13.00 – ensimmäiset pommitukset

 

Paikkausta olemme onneksi saaneet nuorista sotilaista, jotka ovat ensi kertaa rintamalla. KrP:n junioreista lainatuilla pelaajilla löytyy lapsenmielistä intoa tarttua kivääriin, mutta kuinka käy tosipaikassa? No aika hyvin kävi Ikaalisten taistelussa 28.1., mutta sekään ei riittänyt. Rintamat ovat sortumassa. Ikaalisiin KrP II lähti kahdella ketjulla ja pelasi sodan parhaat taistelunsa huomioon ottaen vastustajien ennakkoon koulutetumman ja paremmin varustellun miehistön. Ensimmäisessä taistossa SB Lujaa vastaan KrP II roikkui pitkään mukana, mutta kun ei riitä niin ei riitä. Ilmari Hietala pelasi maalilla ehdottomasti kauden parhaan pelinsä. Kahden erän jälkeen peli oli vielä 1-3. KrP:n 1-1 tasoituksen ja joukkueen ainoaksi maaliksi jääneen pöntön juonivat Lauri Hietala (0+1) ja Perttu Mäkelä (1+0). Tässä syntyi todennäköisesti uusi seuraennätys, historian nopein ylivoimamaali. Pallo vietiin kulmaan, Tuomas Töyrylä pisti rullan pyörimään, syöttö Laurille vasempaan laitaan, jatko keskelle, josta Perttu iski suoraan syötöstä pallon maaliin. 10 sekuntia. Ottaen huomioon toimitsijoiden hitaan nappulakäden, aika oli todellisuudessa varmasti tätäkin kovempi.

 

Klo 13.30 – rintamalinjat sortuvat

 

Viimeisessä erässä Luja sinetöi 1-4 lukemat. Loppu kymmenen minuuttia oli tasaista taistelua, mutta Luja loi alusta loppuun asti vaarallisemmat maalintekopaikat ja ennen kaikkea viimeisteli murhaavasti. Ilmari otti hienosti Lujan poikkisyötöistä syntyneitä laukauksia kiinni. Harmi, ettei joukkue voinut auttaa hyökkäyspäässä enempää. Tappio. Vankileirille.

 

Klo 14.30 – 15.30 – muonitus

 

Klo 16.00 – välirauha on ohi

 

Ensimmäisestä pelistä miesluku harveni yhdellä, kun raamikas reservin luutnantti Olli Pusa lähetettiin kenttäsairaalaan. Edessä oli ensimmäistä vastustajaa pykälän heikompi, mutta ennakkoon (yllättäen) meitä vahvempi LeTo. Jotakin uutta oli keksittävä. Komppania oli kutistunut 10 mieheen ja kahteen maalivahtiin. Vasta tulikasteensa saaneella junioriosastolla syntyi idea. Tehdään kaksi kenttää, joista toisessa pelaa alle 20-vuotiaat ja toisessa yli 30-vuotiaat. Tämä oli hurja, mutta varteen otettava ehdotus. Tästä voisi syntyä tervettä kilpailuasetelmaa kahden kentän välille. On pohdittu, että talvisodankin menestys perustui ”talvisodan hengen” sijaan pitkälti eri joukko-osastojen keskinäiseen kilpailuun, sillä yksi osasto koottiin yhdeltä kylältä tai alueelta. Haluttiin olla naapurikylää parempi. Molemmissa lienee totuus. Nokian kristittyjen Palloilijoiden hengen lisäksi päädyimme tähän kilpa-asetelmaan. Maalin suulle asteli Ville ”Mannerheimin linja” Niemi.

 

16.09 – vihollinen iskee

 

Voi herranen aika, että me hävisimme tämän taiston. Siis me -87 ja aiemmin syntyneet. Peli oli todella tasainen. Ennakkoon olimme huolissamme junioreiden puolustuspelistä, mutta se näytti kestävän. Kuin elokuvan käsikirjoituksesta, suurin virhe sattuikin kentän kokeneimmalle ja vieläpä kapteenille Jaakko Vallille, jonka nimeä en haluaisi tässä erikseen mainita. Turvallisuussyistä. Maalin kulmalla kapteeni pelästyi lähelle osunutta kranaattia ja huitaisi pallon rystyllä omaan maaliin. Hän yritti ilmeisesti huitaista pallon pois vihollisen ulottuvilta maalin taakse. Ketään ei tässä lähdetä syyttelemään, mutta kutsu käy sotaoikeuteen.

 

Pelissä mentiin maaleitta aina kolmannen erän ensihetkille asti, jolloin vihollinen iski toistamiseen. Maalinsuulla Mannerheimin linja kesti niin hyvin kuin kestää voi. Ville Niemi pelasi erinomaisesti ja piti KrP:n iskuetäisyydellä. Ja sieltä iskettiinkin. 1-2 kavennuksesta vastasi juniorikentän Tuomas Töyrylä (2+0) ajassa 34.48. Syöttäjäksi merkittiin KrP:n junioreista ensimmäistä kertaa miesten peleihin nostettu Roni Luojus (0+1). Kolmannen erän yhdeksännellä minuutilla LeTo iski 3-1 johtoon komealla sivalluksella. Kolmas maali konkarikentän piikkiin.

 

Lopussa yritettiin ilman maalivahtia. Esiin astui jälleen Tuomas Töyrylä, mies, jonka harteille on poissaolojen myötä kasattu rinkkakaupalla odotuksia (jos et tiennyt, niin tiedät nyt). Tuomas iski KrP:n puoli minuuttia ennen loppua maalin päähän. Tasoitusta haettiin ennen näkemättömällä innolla ja pallo saatiin vielä viimeisellä sekunnilla LeTon maalialueelle, mutta ei. Ei niin ei. Tappio. Juniorikenttä +2, konkarikenttä -3. Saanen sanoa, että tässä nyt oli vain epäonnea.

 

Klo 17.00 – ankarat rauhanehdot

 

Nyt ollaan tukalassa tilanteessa. KrP II on kahden pisteen päässä paikasta, josta ei tipu suoraan 5-divisioonaan. Positiivista on se, että tulevat 6 peliä ovat vastustajia ”helpommasta” päästä. Kaikki on aivan varmasti mahdollista, niin tippuminen kuin säilyminen. Peli-ilme oli viikonloppuna loistava. Valitettavasti viime aikoina on esiintynyt myös rintamakarkuruutta, mikä toki hankalassa tilanteessa on ymmärrettävää.

 

Raportin alussa mainitsemani Eero joutui jatkosodan lopulla venäläisten vangiksi. Ankarissa olosuhteissa meinasi toivo mennä ja luovutus täyttää sielun. Nälkä ja kylmyys piinasivat. Eero pysyi vankileirillä hengissä varastamalla joskus perunaa pellolta. Kerran hän imeskeli päiväkausia löytämäänsä lehmän lapaluuta. Toivo oli mennä. Sitten hänen katseensa osui lattialla lojuneeseen paperinpalaan, jossa oli Raamatun sanat: ”Olkaa toivossa iloiset, ahdistuksessa kärsivälliset ja rukouksessa kestävät”. Eero selvisi ja pääsi palaamaan kotiin Lapualle.

Rohkaiskaamme toisiamme vielä kerran. Minä uskon huomiseen.

 

  • Late

 

1 Jounin vyölaukku: Ikaalisten ostoskeskuksen kenkien alla nariseva lattia

2 Jounin vyölaukkua: maalintekoropleemit

3 Jounin vyölaukkua: jatkuva, ainainen sekä toistuva häviäminen ☹

 

1 Jounin tuuletus: pistepörssi on jälleen helppo päivittää

2 Jounin tuuletusta: juniorikenttä

3 Jounin tuuletusta: maalivahtipeli

 

Joukkueen pistepörssi

 

  1. #33 Markus Lätti 6+8 = 14
  2. #11 Pekka Antinmaa 9+4 = 13
  3. #17 Perttu Mäkelä 4+6 = 10
  4. #22 Tuomas Töyrylä 8+3 = 11
  5. #29 Mikko Kinnunen 2+5 = 7
  6. #14 Olli Pusa 3+3 = 6
  7. #25 Lauri Hietala 1+4 = 5
  8. #91 Roni Luojus 2+2 = 4
  9. #18 Ossi Mäkinen 2+1 = 3
  10. #20 Juho Lehtonen 2+1 = 3
  11. #39 Pasto Edwin 2+1 = 3
  12. #12 #39 Jaakko Valli 2+1 = 3
  13. #38 Tatu Heinola 1+2 = 3
  14. #32 Juho Väinölä 1+2 = 3
  15. #15 Jani Vilenius 1+1 = 2
  16. # Jarkko Järvinen 1+1 = 2
  17. #67 Korpela Arttu 1+0 = 1

Peliennakko: Jatkuuko Näätärokki Raholassa?

Nokian KrP:n kotipelit jatkuvat jälleen kuuden viikon tauon jälkeen torstaina 25.1 klo 18:30, kun Raholaan saapuu EräViikingit mittaamaan kotijoukkueen nykykunnon. KrP on jatkanut vuoden vaihtumisesta huikeaa peliä siitä, mihin syyskausi päättyi. Kolme ennakkoon vaikeaksi arvioitua vieraspeliä Lahdessa, Hämeenlinnassa ja Espoossa ja kaikista täydet pisteet komeilla vierasvoitoilla. Raholassa on luvassa todellinen huippuottelu, sillä Näädät ovat sarjataulukossa toisena sarjaa jo karkumatkalla johtavan Classicin perässä ja ErVi vaanii kolmantena heti KrP:n perässä.

KrP:n tämän kauden pelitapa ja peli-ilme on saanut lajipiireissä poikkeuksellisen paljon positiivista huomiota. Näätälauma on pelannut rohkeaa hyökkäyspeliä, jossa vastustajaa on karvattu aktiivisesti alkuvihellyksestä lähtien. Paljon on tullut maaleja omaankin päähän, mutta vielä enemmän niitä on tehtailtu vastustajan verkkoon. Näätien yleisöystävällistä peliä on kutsuttu rock´n roll -salibandyksi. Torstaina on mahdollisuus tulla Raholaan toteamaan, jatkuuko rokki myös ErViä vastaan.

Helpolla KrP ei tule hyvästä vireestä huolimatta pääsemään EräViikinkien kanssa. Viime kauden hopea-joukkueen peli yski alkukaudesta, mutta sarjan edetessä joukkue on saanut pelinsä toimimaan ja joukkue on kivunnut jälleen kohti sarjakärkeä. KrP saa olla tarkkana karvauksessaan, ettei Miko Kailialan ja Jani Kukkolan johtama ErVi pääse iskemään nopeilla vastahyökkäyksillä. ErVin ykköskenttä on tehtaillut sarjassa jo yli 100 tehopistettä. Näätien puolustuksen ja alivoiman on oltava torstaina samaa taistelevaa pelaamista kuin se parhaimmillaan on tällä kaudella ollut.

Nokian KrP kohtaa intiaaniheimon

Nokian KrP:n liigaruuhkan viimeinen peli pelataan tiistaina 12.12 klo 18:30 Raholassa, kun Espoon Indians saapuu mittaamaan kotijoukkueen kunnon kestävyyden.  KrP:llä onkin kana kynittävänä inkkariheimon kanssa, sillä Indians on TPS:n ohella ainoa seura, joka on tällä kaudella ottanut KrP:stä täydet pisteet varsinaisella peliajalla.  Syyskuun puolivälissä Indians voitti Espoon Otahallissa kotiottelunsa 7-4.  Indians onkin ollut KrP:lle vaikea vastustaja, sillä viimeisin voitto heimosta on kahden vuoden takaa marraskuussa 2015.

Torstaina KrP kukisti rangaistuslaukaus-kisaan venyneessä pelissä maajoukkue-miehillä kyllästetyn Jyväskylä Happeen 10-9.  Viimeisimmissä peleissä KrP:n maaliin oli tehtailtu keskimäärin kuusi maalia ja valmennus oli kiinnittänyt erityishuomiota kentällisten viisikko-puolustukseen.  Siitä huolimatta Happee teki yhdeksän maalia, joten paljon jäi puolustuksessa parannettavaa Indians-peliin tai valmentajien harmaat hiukset vaan lisääntyvät. Indians-hyökkäys rankaisee Heikki Iiskolan johdolla kovalla teholla puolustuksen löysästä pelaamisesta.

Onneksi KrP:n hyökkäys on ollut samaan aikaan poikkeuksellisen tehokas.  Kahteen peliin ykkös-kenttä on tehnyt yhteensä tehot 14+11 ja joukkueen ehdoton ykköspelaaja Henri Johansson 7 maalia ja 3 syöttöä.  Samalla Johansson on ottanut hieman etumatkaa liigan kaikkien aikojen pistekuninkaan kisassa SPV:n Mikko Kohoseen.  Tämän KrP:n ykköskentällisen kanssa Indiansin puolustus joutuu varmaankin painimaan myös tulevassa pelissä.

Nokian KrP kohtaa TPS:n – Jatkaako Henri Johansson pistetehtailua?

Nokian KrP:n liigakausi on sujunut sekä pelillisesti että otteluiden viihdearvon puolesta historiallisen hyvin. Loka- ja marraskuun pelit menivät ilman ainoatakaan varsinaisen peliajan tappiota, sarjassa ollaan tukevasti toisella sijalla, maaleja on tehty Classicin jälkeen toiseksi eniten ja pisteitä on kertynyt ennätyksellisesti yli 1,5 pisteen ottelukeskiarvoilla. Valmentajille pelit eivät ole olleet yhtä viihdyttäviä, kun omissakin on kolissut liigassa kolmanneksi eniten, mutta pääasia on tuntunut kentällä olevan, että tehdään itse enemmän kuin vastustajat niin hyvä tulee.

Perjantaina KrP:n virettä ottelu-ruuhkan keskellä tulee mittaamaan perinteisesti vaikea TPS. Turkulaisten otteet eivät ole olleet aivan odotusten mukaisia, joten KrP:llä on hyvällä omalla pelillä mahdollisuus jatkaa pistekeskiarvon nostamista. KrP:n laaja pelaajamateriaali ja kova sisäinen kilpailu mahdollistavat pelaajien kierrättämisen, joten uusia ratkaisupelaajia on jonossa odottamassa mahdollisuutta näyttö-paikkoihin. SPV-pelissä kovasta, mutta melko puhtaasta taklauksesta pelirangaistuksen saaneen Valtteri Viitakosken tuuraajaksi on siis tulijoita.

Pelin suolana on seurata, jatkuuko KrP:n pisterohmun Henri Johanssonin huima vire. SPV-pelissä Johansson teki tehot 2+3 ja nousi yksin sekä kaikkien aikojen pistepörssin kärkeen että myös tämän kauden piste- että maalipörssin johtoon. SB Welhot-pelissä Johansson teki salibandyliigan nopeimmassa ajassa neljä maalia ja hän pitää myös nopeusennätyksiä tehdyissä viidessä, kuudessa, seitsemässä, kahdeksassa ja yhdeksässä maalissa. Tervetuloa seuraamaan, korjaileeko Johansson myös Tepsiä vastaan ennätyksiä. Pelin jälkeen ”Henkka” jakaa junioreille vielä nimikirjoituksiakin.

KrP II luovi Luopioisten lauantaissa vastatuulessa

Maalivahdit ovat erikoista sakkia. Kun Miikka Kiprusoff lähti NHL:ään, hän ei suostunut ottamaan käyttöönsä kännykkää Amerikan uran alkuvaiheessa. Hän halusi pysytellä omassa rauhassaan. Monella maalivahdilla on omat alkurituaalinsa. Täytyy koskettaa mailalla molempia tolppia, pukea varusteet tietyssä järjestyksessä, laulaa suihkussa aamulla sama laulu, kävellä takaperin eteisestä ulos ja niin edelleen. Meidän maalivahdeista vähintään 2/3 on erikoista sakkia. Veräjänvartioista nuorimmainen Ilmari Hietala juo turnauksen jälkeen vilvoittavan oluen sijaan 0,685 litran energiajuoman ja hörppii uruguaylaiseen tapaan nisun kanssa etelä-amerikkalaista matea. Tällä hetkellä hän äänittää askeleen ääniä kokkolalaisessa teollisuushallissa ja joogaa torstaisin värikkäissä sukissaan liikuntasalin lattialla yhdessä naisten kanssa. Keskimmäinen maalivahti/laitahyökkääjä Emil Alander kyllästyi löylyn heittämiseen puolentoista litran pullolla, pakkasi mukaansa Nivean kosteusvoidetta ja hiusvahaa ja muutti Thaimaahan. Kahdeksannestatoista kerroksesta hän katselee Bangkokin valoja itseään rasvaillen. Onneksi puolustajamme Juho Lehtonen lähti viemään Emilille kausimaksua, jonka kirjanpitäjämies kuitenkin repi huhujen mukaan kappaleiksi. Vanhin veräjänvartijoistamme asuu Nokialla, kannattaa Tapparaa ja haaveilee Tarja Turusesta. Tässä lienee tarpeeksi infoa.

 

Maalivahdin pelipaikka on henkisesti haastavin. Ehkä siksi maalivahdeillamme on omat tapansa rentoutua. Mate ja sotapelit, itsensä rasvaaminen ja hieronta sekä vanhimman molarin tapa tehdä päivittäin 50 leukaa ja 100 vatsalihasta Nightwishin tahdissa auttavat pääkopan kasassa pysymisessä. Maalivahdit nousivat jälleen otsikoihin kauden toisessa turnauksessamme.

 

Peleihin täytyi herätä seitsemän jälkeen, sillä joku on päättänyt perustaa urheiluseuran Luopioisiin. Kyseessä oli viimeinen Luopioisten Luja-Lukko areenalla pelattava turnaus, sillä ensi kaudesta Sb Luja muuttaa Pälkäneelle rakennettavaan uuteen halliin. Tämä ei mieltämme jää painamaan, sillä Luja-Lukko areena ei ollut standardieni mukainen. Pukuhuoneen vieressä oli kaksi suihkukoppia, jotka täyttyivät polvia myöten vedestä. Kentällä seinät olivat jälleen liian lähellä laitoja.  Musiikki pelien välissä oli tarmokasta syrjäseudulle ominaista raskasta rock’n’roll musiikkia, joka pidemmän päälle kävi raskaaksi. Iso kiitos lähtee sen sijaan kohtuuhintaiselle välipalakioskille.

 

Ensimmäinen vastustaja, eli kotijoukkue Luja ei myöskään ollut standardieni mukainen. Se oli liian hyvä. Joukkue pelasi fyysistä sääntöjen rajamailla kulkevaa peliä ja oli sen lisäksi taitava porukka, joka noudatti saksalaisen tarkasti valmentajansa pelisuunnitelmaa. Tästäkin huolimatta täysin ilman suunnitelmia pelaava joukkueemme pysyi hienosti mukana. Ei vähiten sarjan urheilullisimman ja lahjakkaimman maalivahtimme Ville Niemen ansiosta. Niemi piti torjunnoillaan KrP:n mukana pelissä ja ensimmäisessä erässä ei kirjattu kuin yksi maali vastustajalle. KrP sai maalitilin auki vasta toisen erän viimeisellä minuutilla, kun kauden ensimmäistä otteluaan pelannut Ossi Mäkinen (1+0) osui Mikko Kinnusen (0+2) heittämään lehmänkaareen ilmasta kaventaen pelin 1-2:een. Kolmannessa erässä SB Luja alkoi karata. Kinnunen heitti vielä toisen komean syötön (yhtään väheksymättä tuon lahjakkaan pelurin otteita) yrittämällä heittää lättyä minulle, mutta lätty päätyikin Lätille (2+0), joka pisti pyörykän verkkoon. 2-3. Tämän jälkeen hyvin yrittänyt, mutta huonosti viimeistellyt KrP ei enää pysynyt kyydissä. Erinomaisesti torjunut Niemi ei mahtanut maaleille mitään. Ajassa 44.10 Luja laittoi loppulukemiksi 2-5 tyhjään maaliin, jonka voi ehkä hieman laittaa Niemen piikkiin. KrP hävisi, mikä oli monelle tiukka paikka. Hävisimme kolmannen pelin putkeen tai viidennen, jos laskee Suomen Cupin pelit mukaan. Kaikille sen ei olisi pitänyt olla niin suuri asia. Viisi ottelua! Minä ja veljeni olimme sen sijaan pelanneet jo 12 voitotonta ottelua tällä kaudella. Tästä ei pidä vetää johtopäätöksiä. Mukaan mahtuu niin vähämaalisia tiukkoja häviöitä pienellä erolla kuin tasureita, joista olisimme ansainneet voiton. Maalinteko ehkä hieman on tökkinyt, mutta me emme kannakaan siitä päävastuuta.

 

Toisessa pelissä nähtiin kummallinen maalivahtiepisodi, kun pelaajavalmentajamme päätti jo 2-2 tilanteessa toisen erän alkupuolella komentaa vaihtovuorossa olleen kokeneen Ville Niemen lämmittelemään. Kyllä, Ilmari Hietalan taakse oli päässyt kaksi maalia ensimmäisessä erässä ja KrP johti peliä ensimmäisen erän viime sekunneille asti, kunnes Soittorasia II tasoitti pelin ajassa 14.53. Toinen erä eteni tasaisessa väännössä, mutta edelleen KrP-leiriltä puuttui tietty terävyys tekemisestä. Sr II meni 3-2 johtoon toisen erän kahdeksannella minuutilla. Jouni reagoi ja vaihtoi maalivahdin. Vastaavaa en ole tällä sarjatasolla ennen todistanut ja olin tietenkin pöyristynyt, kun Kokkolasta junalla Tampereelle matkustanut, kerrostalossaan hissillä yläkerroksista alas matkannut, Tampereella oveltaan autolle kävellyt ja Tampereelta Luopioisiin yhden pelin pelaamaan autolla kuljetettu pikkuveljeni vaihdettiin selittämättömien käänteiden jälkeen pois maalinsuulta kolmen päästetyn takaiskun myötä. Yritin näyttää niin hapanta naamaa kuin pystyin. Pidin huolta, etten hymyillyt koko pelin aikana enkä sen jälkeen. Vasta Luopioisten erinomaisessa lounasravintola Liekissä hymyilin, kun Ilmari otti niin paljon omenakaurapaistosta. Jonkun huutaessa ”Late, pelaa nyt!”, tiuskin vain takaisin ”ihan sama”. Olin kuin 6-vuotias. Mökötin. Tottakai.  Ajatelkaa, jos rakkaalle lapsellenne tehtäisiin samalla tavalla. Minulla ei ole lasta. Minulla on pikkuveli Ilmari, joka osasi 4-vuotiaana luetella yli puolet maailman pääkaupungeista ja laulaa Maamme-laulun ennen kuin osasi puhua. Kerran ehkä noin 7-vuotiaan tienoilla hän tuli ilmoittamaan, että Itä-Timor on itsenäistynyt. Hain 5-vuotiasta veljeäni tarhasta sinisellä pulkalla, jonka päällä oli porontalja. Ilmari haettiin ryhmästä nimeltä Timoteit. Ihmettelimme usein, miksi vauvojen osastolle oli annettu nimi ”Nokkoset”. Ei mielestämme sopinut pikkulapsille.

 

Ensimmäisessä erässä KrP meni johtoon Mikko Kinnusen (1+0) ja Juho Lehtosen (1+0) maaleilla. Vastustaja loi jatkuvasti vaarallisia maalintekopaikkoja. Joukkueen onneksi Ilmari päästi taakseen vain kolme maalia pelin puoleen väliin saakka. Tässä vaiheessa Ville joutui hyppäämään askiin vaikeassa paikassa, mutta hoiti homman ammattimaisesti. KrP II onnistui tasoittamaan pelin kolmannen erän kuudennella minuutilla, kun Ossi Mäkinen (1+0) osui toisessakin ottelussa pirteästi joukkueen 3vs.3 peleissä esiintyneen Lempäälän Lätin (0+2) syötöstä. Joukkueen maalinteko tökki kuitenkin jälleen kerran. Viimeisen erän loppupuolella oli vielä muutama huippu paikka, mutta esimerkiksi juuri kehuttu Lätti ei saanut palloa läpiajosta maaliin vaan vei sen maalin taakse. Tolpatkin kolisivat. Niemi piti nollat ja pistetili saatiin avattua.

 

Lopuksi haluan lähettää rakkaat terveiset joukkueemme monipuolisimmalle pelimiehelle Emil Alanderille Thaimaahan. Toivottavasti löydät jonkun hieromaan sinua! Sitähän sinä aina kyselet ja sieltä sellainen ilmeisesti saattaisi hyvinkin löytyä. Vai lensikö Juho paikanpäälle tätä varten?

 

Ps. Minun ja Ilmarin voittotili on avattu! Haimme Spiral-sarjasta 6-4 voiton. Samalla selvisi, mitä voittaminen vaatii. Voittamisen resepti: Yksi mies tekee tehot 4+1 (Kiitos Janne Piiroinen), maalivahti pelaa erinomaisen pelin, vastustaja on huonompi ja peliin lähdetään mailaa puristamatta, mutta mailaa puristaen. Tätä reseptiä ja voittamisen kulttuuria lähdemme levittämään Nokian KrP II:een tulevana lauantaina Kaukajärven turnauksessa.

 

1 Jounin vyölaukku:           hallit, jotka eivät ole standardieni mukaisia

2 Jounin vyölaukkua:          maalinteko tökkii – Pekka ja Pertsa, miksi kaksi kaljua on pistepörssin kärjessä noin kirkkaasti!?

3 Jounin vyölaukkua:          maalivahtiepisodi

 

1 Jounin tuuletus:               välipalakioski

2 Jounin tuuletusta:            maalinteko tökkii, joten joukkueen sisäisen pistepörssin ylläpitäminen on helppoa

3 Jounin tuuletusta:            Jouni antaa aina aihetta vyölaukkuihin ja tuuletuksiin! Kiitos coach!

  • Late

 

Joukkueen pistepörssi

 

  1. #33 Markus Lätti 4+4 = 8
  2. #29 Mikki Kinnunen 2+5 = 7
  3. #22 Tuomas Töyrylä 3+0 = 3
  4. #11 Pekka Antinmaa 2+1 = 3
  5. #18 Ossi Mäkinen 2+0 = 2
  6. #32 Juho Väinölä 0+2 = 2
  7. #25 Lauri Hietala 1+0 = 1
  8. #20 Juho Lehtonen 1+0 = 1
  9. #15 Jani Vilenius 0+1 = 1
  10. # Jarkko Järvinen 0+1 = 1
  11. #39 Edwin Pasto 0+1 = 1
  12. #27 Ville Niemi 0+1 = 1